Tänään puhutaan elämän tärkeimmistä kassoista. Enkä tarkoita nyt sitä suosikki kaupan kassaa, jonka kautta ostokset kulkevat nopeiten tai sitä joka osaa hoitaa heti kaikki mahdolliset poikkeamatilanteet ettet kökötä minuuttitolkulla siinä kassalla se kortti kädessä kuin mikäkin tolvana. Olenpa kuullut setämiesten valitsevan kassaneidin jopa puhtaasti esteettisistä syistä. Työttömyyskassa voisi nousta elämän tärkeimpien kassojen joukkoon, mutta olen päätökseni tehnyt. Elämän tärkeimmät kassat ovat hätäkassa ja sotakassa.
Sijoittamista ei tule aloittaa lainkaan ennen kuin hätäkassa on haalittu kasaan. Akuutissa hätätilanteessa tarvitaan kylmää käteistä, vaikka se olisikin digitaalisessa muodossa tililläsi. Mielestäni moni kuitenkin liioittelee hätäkassan kokoa. Kahden kuukauden palkka on täysin riittävä ja väliaikaisesti jopa yhden kuukauden palkan verran on ihan ok. Liian iso hätäkassa syö sitä toista elämän tärkeintä kassaa eli sotakassaa.
Sotakassalla ei tarkoiteta Yhdysvaltojen hyökkäysbudjettia *kröhöm* tarkoitan siis puolustusbudjettia, vaan sitä riihikuivaa likvidiä käteistä, jonka olet laittanut syrjään osakeostoja varten. Aloitin blogin kirjoittamisen, kun sijoitusteni arvo oli 110 000 €, ja en ole kirjoittanut sitä edeltäneestä ajasta lainkaan. Jos yksi oppi alkuajoista on jäänyt pääkoppaan, niin se, että sotakassan tulee aina olla riittävä, kun markkinoilla ei ole akuuttia hätäsyöksyä. Nimittäin isot rahat jäi tekemättä koronakuopassa. Silloin minulla oli ihan liian pieni sotakassa, koska otin vanhan viisauden: "time in the market beats timing the market" liian kirjaimellisesti. Sotakassaa tulee olla ja sitten tulee olla uskallusta laittaa siitä kaikki tai iso osa markkinoille, kun yksi-tai-kaksi kertaa elämässä toistuva markkinahäiriö tulee. Tuo vanha viisaus on silti hyvä. Todella harva voittaa siinä, että myy salkkunsa ajoittaen markkinalaskua. Valtaosa varallisuudestasi on mielestäni aina parasta pitää kiinni sijoituksissa.
En kuitenkaan epäonnistunut koronakuopassa, koska en myynyt paniikissa vaan odotin huonojen aikojen yli, ja laitoin kaiken liikenevän rahan markkinoille, mutta koska sotakassani olin liian pieni, meni isojen poikien tekemät voitot minulta myös ohi suun. Siitä opiksi: sotakassaa tulee olla aina riittävästi, koska se kerran elämässä markkinat väliaikaisesti romahduttava markkinahäiriö voi tulla todella nopeasti. Tällä hetkellä sotakassan koko on kaventunut kuuteen tuhanteen euroon, koska laitoin siitä osan markkinoille Oranssin mielipuolen toilailujen aiheuttaman markkinalaskun myötä. Pidän kuitenkin isoa osaa sotakassaa vielä jemmassa, jos tulee tilanne, että veri virtaa oikeasti kaduilla ja markkinat syöksyvät. Voin myös tarvittaessa syödä hieman hätäkassaa. Toistaiseksi ei ole tällainen markkinasyöksy näköpiirissä, mutta you never know, you never know, you never ever, ever, you never ever know lauloi Solid Base jo ysärillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti